Inspiraation lähteillä

Olen aina ollut heikkona sankari-tarinoihin. Juuri niihin, joissa altavastaaja nousee omaan momentuminsa kautta voittoon ja ehkä näyttää siinä sivussa epäilijöilleen. Mutta kaikista mielenkiintoisinta on seurata niiden sankareiden matkaa, jotka epäilevät itseään. Sitä matkaa, jonka roolihahmo tekee voittaakseensa itsensä ja omat epäilyksensä, ennakkoluulonsa ja rajansa.

Disney tekee tästä matkasta kaikessa imelyydessään, ylilyönneissään ja noh.. joidenkin mielestä naiiviudessaan herkullisia elokuvia. Mutta ei voi kieltää, etteikö siellä pohjalla olisi totuus siitä, että jokainen tunnistaa tämän kohdan itsessään. Sen, että unelmien saavuttamisella olisi oikeasti raja ja etteikö ihminen pystyisi ihan ihme asioihin, jos sen puhtaimman voiman kanssa pääsee todelliseen kosketukseen.

Oli se sitten elokuvaa tai tosi elämää, on hienoa nähdä kuinka palaset loksahtavat kohdilleen ja oikea suunta löytyy ja ihminen seisoo juuri siinä missä hänen on tarkoitus. Se elämän virtaus silmissä, jota paloksi kutsutaan, on kaikista kauneinta mitä voi nähdä. Oletko viime aikoina kohdannut heitä? Miltä sinusta itsestäsi tuntuu heidän seurassaan? Oletko yksi heistä?

Aikuisena monesti hukutaan turhaan juoksuhiekkaan. Toisella nimellä sitä kutsutaan arjeksi, joka on mielestäni yksi rumimmista termeistä, johon tukeudumme tai tukehdumme, miten sen nyt ottaa.

Lapsena lähdettiin seikkailemaan. Mitä se sitten todellisuudessa tarkoitti? Ei sitä kukaan tiennyt. Keksittiin siinä matkan varrella ja sovellettiin oman pään mukaan. Otettiin kaikki vastaan sellaisenaan kuin ne tulivat. Joskus seikkailut loppuivat itkuun ja eripuraan, mutta seuraavana päivänä taas jatkettiin. Missä vaiheessa meistä tuli varman päälle pelaajia?

Muutaman viimeisen vuoden aikana olemme päässeet tekemään videoita parille eri koulutustaholle. Olenkin molemmissa tapauksissa sanonut, että on hienoa päästä tutustumaan eri koulutusaloihin ja -vaihtoehtoihin. Jatkuva oppimisen into ja ilo on se mistä en itse toivottavasti pääse koskaan irti. Haluan olla ikuinen kyselyikäinen.

Itä-Suomen avoimen yliopiston koulutusjohtaja Leena Leskinen kirjoittikin hienosti opinto-oppaaseen : Rohkeus tarttua asioihin ja selvittää tarpeen vaatimia kysymyksiä toimii mahdollisuuksien avaajana ja usein merkittävänä itsetunnonkin kohottajana. Meistä moni voi löytää itsensä haaveilemasta jostain tulevaisuudessa olevasta mahdollisuudesta tai tunnistaa kaipuun ottaa rohkeammin askeleita kohti haaveitaan.

Koulujen yhteishaku päättyi keskiviikkona, mutta aina on hyvä hetki miettiä, onko jotain mitä haluaisit oppia tai saavuttaa. Opiskelu on yksi monista keinosta inspiroitua myös töiden lomassa. Onneksi alueemme koulut tarjoavat loistavia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia opiskelulle.

Iloitsen siitä, miten koulutukset mukautetaan nykyään oppilaiden aikatauluihin sopiviksi. Sakkyn urheilijoiden ammatillinen koulutus ja Avoin yliopisto ovat hienoja esimerkkejä siitä. Kannattaa tutustua:
http://www.uef.fi/web/aducate/avoin-yliopisto
https://www.sakky.fi/nuorille/hakijalle/urheilijoiden-ammatillinen-koulutus

Esteitä siis poistuu, kun metodeita muutetaan eikä ajanpuute ole enää niin iso syy olla oppimatta uutta. Monesti suurimmat esteet rakennamme itse itsellemme. Uskallus muuttaa olosuhteita, ruutineja ja omaa suhtautumista itselle sopivammaksi vapauttaa valtavasti energiaa. Tämän energian voi sitten suunnata mm. opiskeluun.

Tätä tekstiä kirjoittaessa on tullut kuunneltua soundtrackejä niin Zootropoliksesta, Pete ja Lohikäärme Elliotista kuin Vaianasta. Vapaasti käännettynä biiseistä koostuisi seuraavanlainen lause: kokeile kaikkea, jotain villiä ja katso kuinka pitkälle menet.

Anna siis tuulen tarttua purjeisiin ja seilaa sinne minne sinun on tänään tarkoitus mennä.


Sari Hallikainen

Taustamarkkinoiden yrittäjä toisessa sukupolvessa. Unelmoi, suunnittelee ja toteuttaa. Innostuu helposti ja kovaa. Vapaa-ajallaan treenaa ja joogailee.